Paratiisi takapihalla:
Puutarhani kävi kovin pahoilleen, kun emäntä oli poissa.
Ensin se odotteli kärsivällisesti. Kärhönkukat avautuivat, tomaatit tuottivat satoa ja pelakuut alkoivat pitkän odotuksen jälkeen kukkia. Mutta kun emäntä viiletti alkukesän toisten puutarhoissa - oma puutarha oli perheen miesväen hoidossa - puutarhan kärsivällisyys alkoi käydä vähiin.
Sitten sen kärsivällisyys loppui kokonaan. Ei kukkia, ei satoa ja kasvit kalpenivat ikävästä!
Emäntä pahastui kovin ja raivasi allakasta tilaa puutarhan kunnostukselle. Puutarhatöitä aamusta iltaan - ja valmista tuli! Kasvihuoneessa ja lasiterassilla puhtaat verhot, ei hämähäkinseittejä missään. Kaikki vanhat kukat poistettu kovalla kädellä. Ruukut lannoitettu ja eikö tomaattitarhassa tänään taas jo punerra?
Ja mikä ihana tunne, kun kaikki on taas hallinnassa. Nyt, rakas puutarhani, en jätä sinua enää ikinä näin pitkäksi aikaa!
Opetus: Puutarhaa pitää hoitaa elämällä siellä.
Voi voi, sellaista se pakkaa olemaan...myös meidän "paratiisimme" on välillä pahoillaan. Kyllä totta on, että puutarha tarvitsee asukasta ja kulkijaa siellä; nyppäsyä tuosta ja näppäsyä tästä. Kesä on oikeastaan aika ristiriitaista aikaa, lomalla on NIIN ihana kierrellä ja matkustella,olla mökillä ja vierailla siellä täällä,MUTTA mutta,sinä aikana ehtii omassa puutarhassa kukkia ja kasvaa jos vaikka mikä ja se jää näkemättä :(
VastaaPoistaMutta sitten vain innolla oman pihan kimppuun ja sitten on ihana istahtaa katsomaan työn tuloksia.
(Hui, anteeksi pitkä kommentti!)
Samallapa tässä liityin lukijaksesikin.
Aika harvoin näyttää tähän blogiin tulevan päivityksiä. ;)
VastaaPoista